Olen innostunut neulomaan. Lueskelin eräänä päivänä myös erilaisia neuleblogeja (suosikkini tietysti oman neulontaguruni, ex-kämppiksen ja Pietin kummitädin Raikun blogi) ja seuraavana päivänä neuloessani en voinut välttyä pohtimasta jatkuvasti, millainen oma neuleblogini olisi. Olen aina neulonut vähäsen, silloin tällöin, purkanut paljon ja välttänyt täysin ohjeiden noudattamisen.
Haaveilin postaavani päivän saavutukseni, Älyttömän Sykerön, ja kertovani miten se sai alkunsa. Mulla ei vaan ollut kameraa, enkä vaan tiedä. Tämmöisistä tehtäis oikeissa neuleblogeissa semmoinen kysely, jossa vois voittaa jotain kun kommentoisi. Voita sini-puna-musta-valkoinen sykerö?
Mutta tulihan siitä kuviakin sitten. Post-sykerövaiheeseen eteneminen näytti voittopuolllaan jo tältä. Pro neuloja tekee pannulapun kokoista ”jotakin”.
Ja tässä on sitten… niin, se jokin.
Perinteiden mukaisesti luonnettani kunnioittaen langat tässä jossakin ovat eri paksuisia ja puikot väärän kokoiset, mutta tällä kertaa seurasin myös erästä ohjetta (sitä noudattamatta). Pientä uhmaa tuntien lisäsin yhdeksi blogin kategoriaksi Neulominen. Vähänks tuntuu hienolta.
Kirjaimia Kertulta 
Hahaa, vai olen minä guru! 😀 Selvästi olen saavuttanut elämässäni jotakin.
Siistiä että aloitit blogin. Sun ensimmäinen blogineulekin on aika vakuuttava. Tää on tämmöinen realismineuleblogi. Kaikki neuleblogigenren edustajat antaa oikeasti vain siloiteltua kuvaa todellisuudesta. Virkistävää, että olet nostattamassa uutta aaltoa.
Tuleeks tänne paljon opiskelujuttuja ja politiikkaa? Vai onko sulla mitään suuntaviivoja? Kai sulla tulee kuitenkin muotia ja päivänasuja? Ne on tärkeä osa blogimaailmaa.
Mun vaalislogan on ollut ”Realisteja on jo liikaa”. Olen takinkääntäjä! Just tämmösiä ne vihreät on! Neuleblogirealismi kukoistaa heti kun ei oo vaaleja huomenna!